Uusi vuosi toi tukun muutoksia

14.02.2020

2020-luvulle siirryttäessä voimaan tuli tukku uusia lakeja ja sääntöjä sekä vanhojen pelisääntöjen päivityksiä. Muutoksia tuli mm. Tulorekisteriin, verotukseen ja työaikalainsäädäntöön.

Reilun vuoden käytössä olleen Tulorekisterin alkutaival on ollut kuoppainen. Monen mielestä järjestelmä otettiin käyttöön liian aikaisin, keskeneräisenä, ja se aiheutti paljon lisätyötä ja kuluja muun muassa tilitoimistoille. Asiakkaille näitä kuluja oli hankala siirtää, kun syy ei ollut asiakkaan, vaan huonosti toimivan järjestelmän.

Hyvä uutinen niin tilitoimistoille kuin niiden asiakkaille on, että vuoden 2020 alusta käyttöön otetuksi suunniteltujen sanktioiden osalta otettiin jatkoaika. Myöhästyminen tietojen syöttämisestä johtaa sakkoihin pääsääntöisesti vasta ensi vuonna.

Ongelmia teknisten puutteiden lisäksi ovat aiheuttaneet lain äärimmäisen tiukat määräajat, kuten viiden päivän ilmoitusvelvollisuus. Lakia muutettiin niin, että tietojen antamiselle säädettyjä määräaikoja pidennettiin luontoisetujen, palkkaennakoiden, verovapaiden kustannusten korvausten ja rekisteröidyn yhdistyksen enintään 200 euron määräisten kertasuoritusten osalta.

Verotusmenettelystä annettua lakia muutettiin siten, että sivullisen tiedonantovelvollisuuden piiristä vapautettiin enintään 100 euron suuruiset muut kuin työ- tai palvelussuhteessa maksetut kilpailupalkinnot.

Lisäksi Tuloverolakia muutettiin niin, että työnantajalta saatu luontoisetu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jonka aikana se on saatu vallintaan, tai seuraavan verovuoden tuloksi, jonka tuloksi luontoisetu on ilmoitettu. Muutosten tavoitteena oli hallitusohjelman mukaisesti korjata tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneitä ongelmia pienyrittäjien sekä kansalaisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan hallinnollisen taakan helpottamiseksi.

Osakeyhtiöiden verotus helpottui

Vuoden alusta tuli voimaan myös tulolähdejaon poistuminen. Aiemmin yrityksiä on verotettu elinkeinoverolain mukaan, mutta muita tuloja – esimerkiksi vuokratuloja – tuloverolain mukaan. Näin yritys ei ole aiemmin voinut kuitata keskenään elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan tuloja ja tappioita.

Muutoksen myötä yhteisöt jakautuvat kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä, johon kuuluvat kaikki tavalliset osakeyhtiöt, yhteisöjen verotuksessa sovelletaan aina elinkeinoverolakia. Näiltä yhteisöiltä muun toiminnan tulolähde siis poistuu.

Yhteisön kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot voidaan nyt siis vähentää elinkeinotulolähteen tuloista. Erilaisista toiminnoista aiheutuneet tappiot voidaan niin ikään vähentää joustavasti tulolähteen sisällä eräitä vähäisiä rajoituksia lukuun ottamatta.

Toiseen ryhmään kuuluvat yhteisöt, joiden toiminta on elinkeinoverolain alaista vain silloin, jos toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Tällaisia ovat muun muassa yleishyödylliset yhteisöt, julkisyhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä keskinäiset kiinteistöyhtiö. Näillä tulolähde määräytyy toiminnan luonteen mukaan, kuten ennen muutostakin.
Maatalouden tulolähteeseen uudistuksella ei ole vaikutusta.

Elinkeinoverolain soveltamiseen muutoksia

Elinkeinoverolain soveltamisala muuttui verovuodesta 2020 lähtien niin, että eräiden yhteisöjen verotettava tulo lasketaan elinkeinoverolain mukaan yhteisön harjoittaman toiminnan luonteesta riippumatta.

Vielä verovuoteen 2019 asti elinkeinoverolain (EVL), maatilatalouden tuloverolain (MVL) sekä tuloverolain (TVL) soveltamisalat määräytyivät verovelvollisen oikeudellisesta asemasta riippumatta yksinomaan verovelvollisen harjoittaman toiminnan luonteen perusteella.

Lisätietoa uudesta soveltamisohjeesta ja tulolähdejaon poistamisen vaikutuksista löydät Verohallinnon ohjeesta.

Työaikalaki huomioi paremmin etätyön

Vuoden alusta astui voimaan myös uusi Työaikalaki. Sen tavoitteena on vastata paremmin muuttuneeseen työntekoon muun muassa laskemalla etätyön osaksi työaikaa. Lainsäädäntöä on viilattu vastaamaan paikasta riippumatonta työskentelyä. Tavoitteena on suojella työntekijöitä liialliselta työnteolta.

Uuden lain keskeisiä muutoksia ovat ainakin nämä:

  • työaikalain soveltamisalaa laajennettiin tuomalla mm. kotona tehtävä etätyö työaikalain piiriin
  • joustomahdollisuuksia on lisätty mm. tarjoamalla entistä laajemmat liukumamahdollisuudet, työaikapankin käyttöönottomahdollisuuden kaikille yrityksille sekä uuden joustotyömuodon
  • työnantajan on pyrittävä järjestämään työntekijälle mahdollisuus osa-aikatyöhön sosiaalisista ja terveydellisistä syistä; uusi laki mahdollistaa osittaisen hoitovapaan lisäksi lyhennetyn työajan esimerkiksi iäkkäiden vanhempien hoitamiseen
  • työajan enimmäismäärä korvaa ylitöiden enimmäismäärät